Eimisjärvi
Eimisjärvi on sekä kylä että järvi Tuupovaarassa. Yli 500 vuotta vanha kylä on muodostunut alueen keskellä lainehtivan Eimisjärven ympärille. Jänisjoen vesistön latvavesiin kuuluva järvi on pääosin Eimisjärven kylän alueella, mutta sen pohjoisosa kuuluu Kinnasniemen kylään ja eteläpää on Kokinvaaran kylän alueella.
Varhaisin asutus alueelle on saapunut Jänisjoen pieniä sisävesireittejä pitkin. Kalaisa järvi ja riistarikkaat metsät ovat antaneet elannon entisaikojen eränkävijöille. Myös Eimisjärven nykyisten asukkaiden ja vapaa-ajan viettäjien tärkeimmän aktiviteetit löytyvät luonnon ja eräelämän parista.
Sijainti ja asukkaat
Eimisjärven kylä sijaitsee Tuupovaaran pitäjän itäosassa, Joensuun maaseutualueella. Kylää halkoo historiallinen Keisarintie eli nykyinen Korpiseläntie, joka yhdistää alueen kyliä ja tarjoaa kauniita järvi- ja vaaramaisemia matkaajille.
Etäisyydet Eimisjärveltä:
Tuupovaaran kirkonkylään 13 kilometriä (14 min)
Ilomantsin kirkonkylään kilometriä 27 kilometriä (26 min)
Joensuun keskustaan 67 kilometriä (57 min)
Venäjän rajalle 19 kilometriä
Alueen sijaintiin ja tieverkostoon voi tutustua karttapalvelussa.
Eimisjärvellä asuu noin 15 vakituista asukasta. Eimisjärveläiset eivät koe olevansa mitenkään syrjässä, vaan kyläläisten maailman keskipiste on Eimisjärvi. Kahdelta sen rantamaiden vanhalta asukkaalta on vuonna 1884 tallennettu kalevalainen maailmansyntyrunokin!
Kylän elämä vilkastuu huomattavasti kesäisin, jolloin lukuisat lomalaiset ja kesäasukkaat saapuvat alueelle. Eimisjärven ympäriltä löytyy reilut 80 vapaa-ajan asuntoa ja kesäasukkaita on kolmisen sataa.
Eimisjärvi on harvaan asuttua maaseutua, joten naapurit eivät ole liian lähellä ja varsinkin järven itäpuolella erämainen luonto hallitsee maisemaa. Kylään kuuluva Kälkäjärvi suurpetoineen on Joensuun kaupungin erämaisin kolkka. Suurin osa Eimisjärven kylään kuuluvasta alueesta on metsätalousaluetta, mutta järven länsirannalta pilkistää vähän kulttuurimaisemaakin.
Pitkä historia ja muinaismuistot
Eimisjärvi on yksi vanhimmista Tuupovaaran ja emäpitäjä Suur-Ilomantsin edelleenkin asutuista kylistä. Pysyvän asutuksen juuret kylässä ulottuvat 1500-luvun alkupuolelle saakka. Alueen parhaat kalavedet ja riistarikkaimmat salomaat ovat houkutelleet saamelaisia jo sitäkin aikaisemmin.
Eimisjärven vaiheet:
Saamelaisten eränkäyntialue noin 1000–1500 -luvuilla.
Pysyvän asutuksen syntyminen 1500-luvun alkupuolella, ortodoksisen karjalaisväestön aika, yksittäisiä taloja parhaiden kalavesien äärellä.
Eimisjärveltä mainittu yksi asuttu talo ja neljä autiota v. 1590 savuluettelossa.
Savolaisten valloittajien tulo 1700-luvun lopulla, "ruotsien" eli luterilaisen väestön valta-ajan alku.
Suur-Ilomantsin aika keskiajalta 1860-luvulle.
Kaskiviljelyn kausi 1400-luvulta 1900-luvun alkuun saakka.
Perinteisen maatalouden ja metsätalouden valta-aika 1900-luvun alkupuolelta aina 1980-luvulle saakka.
Emäpitäjä Ilomantsista erkaneminen, itsenäisen Tuupovaaran kunnan aika v. 1909 alkaen.
Joensuun maaseutualueeksi muuttuminen kuntaliitoksen ja kaupunkiin liittymisen myötä v. 2005.
Nykyinen luonnonläheisen elämäntavan aika pitää sisällään samoilua saamelaisten jalanjäljillä ja pyyntiä varhaisimpia asukkaita houkutelleilla kalavesillä sekä jahtia muinaisten metsästäjien poluilla.
Eimisjärven historiasta kertovat monet asiat:
Muinaislöydöt Kokinvaaran reikäkivi/verkonpainokivi kivikaudelta n. 8850–1900/1700 eaa. ja Kanneljärven suksi rautakaudelta n. 550 jKr.
Saamelaisperäiset nimet, kuten Eimisjärvi (eami, emo/äiti) ja Kälkäjärvi (kielga, jäkäläkangas).
Muinaismuistoalue Kalmosaari, joka on ollut eimisjärveläisten siirtohautausmaa ja johon liittyy mystisiä tarinoita.
Eimisjärveläisen talonpoikaispäällikkö Lauri Roivaan savupirtin ja kappelin paikat ja muinaislöytö 1700-luvun nuolenkärki.
Eimisjärven pohjoispäässä sijaitsevat pato ja kanava. Eimisjärven tammi eli pato on rakennettu v. 1934–1936 ja Eimisjärvestä Kinnasjärveen laskeva kanava on kaivettu miesvoimin 1850-luvulla. Patorakennelma ja kanavaympäristö muodostavat kulttuurihistoriallisen kohteen, joka kertoo entisajan järvenlaskusta ja uitoista sekä nykyisinkin jatkuvasta vedensäännöstelystä.
Jugend-tyylinen v. 1912 valmistunut Eimisjärven koulurakennus on paikallisesti arvokas kulttuuriperintökohde.
Vanhat maatilat ja pihapiirit, kuten Roivalan hoidettu kulttuurimaisema.
Tarinoita sukupolvien takaa
Paikallishistoria elää vahvasti Eimisjärven vanhoissa tarinoissa ja paikannimissä. Kylän menneisyydestä kertovat kiehtovat tarinat:
Petrinsaari on saanut nimensä Petri-pojasta, jonka sudet söivät saaren lähellä järven jäällä 1700-luvun puolivälin suurina susivuosina.
Kalmosaareen on tarinan mukaan kuollut sinne loukkuun jätettyjä rajan takaa tulleita vainolaisia. He ovat kätkeneet ryöstösaaliinsa saareen ennen nälkään nääntymistään.
Hopeapuro kätkee suojiinsa vanhan hopea-aarteen, jonka ryöstöretkeläiset ovat puroon piilottaneet.
Lemposaari tunnetaan ihmisiä eksyttävän Lempon majapaikkana.
Rutnikkasaaren nimessä oleva rutnikka tarkoittaa malmikasaa. Eimisjärvestä on nostettu 1800-luvun lopulla malavia eli järvimalmia.
Lassi Heinonen oli Eimisjärvellä asunut tuohityömestari, jonka tekemät kontit ovat suuresti arvostettuja. Hän oli merkittävä tuupovaaralaisen tuohityöperinteen edustaja, kuten myös eimisjärveläiset Eino Tahvanainen, Elma Parviainen ja Alpo Salmela.
Eimisjärven kylästä ja sen lähikylien historiasta ja elämänmenosta on tehty kyläkirjat Yhteistuumin, yhessä ja erikseen vuonna 2021 ja Elämää ja eränkäyntiä Tuupovaaran salomailla vuonna 2023.
Arkielämä ja palvelut
Kaikki arkielämässä tarvittavat palvelut löytyvät Tuupovaaran ja Ilomantsin kirkonkylistä vain 14–26 minuutin automatkan päästä. Oma auto on Eimisjärvellä lähes välttämätön, mutta taksikyydilläkin pääsee kulkemaan ja myös kutsutaksia eli maaseudun asiointiliikennettä voi käyttää. Naapurikylästä löytyy erittäin hyvin palveleva taksi Tuula Korvenmaa-Juutinen.
Useilta Tuupovaaran alueella toimivilta yksityisyrittäjiltä saa tilattua kotiin erilaisia palveluja. Kesäaikaan jäätelöauto ajelee Eimisjärvelläkin. Palveluhakemistosta [LINKKI PALVELUHAKEMISTOON] voit katsoa kaikki Tuupovaaran alueen palvelut.
Elävä kyläyhteisö
Eimisjärvi muodostaa yhdessä naapurikyliensä kanssa aktiivisesti toimivan Tuupovaaran Pilkekylät ry:n. Seitsemän kylän yhteinen kyläyhdistys pitää yllä toiminta-alueensa yhteisöllisyyttä ja elinvoimaisuutta järjestämällä tapahtumia ja koulutuksia sekä toteuttamalla pieniä hankkeita. Tietoa ja kuvia Tuupovaaran Pilkekylien toiminnasta löytyy yhdistyksen kotisivun lisäksi Tuupovaaran Pilkekylien Facebook-sivulta.
Eimisjärven rannalla Niiralanniemen kärjessä sijaitseva entinen Tuupovaaran Sotainvalidien kesämaja eli Niiralaniemen maja on nykyisin Tuupovaaran Pilkekylät ry:n omistama. Maja toimii lähiseudun kylien yhteisenä kylätoiminnan keskuksena. Siellä on järjestetty esimerkiksi kursseja, leirikouluja, Kesäpilkkeet-tapahtumia ja ekumeenisia kyläkirkkoja.
Kyläläisten aktiivisuuden ja Tuupovaaran Pilkekylien hanketoiminnan tuloksina on tehty Eimisjärvellekin pari kyläkohdetta. Eimisjärven maitolaituri tekstiiliveistoksineen löytyy vanhan koulun läheltä. Vuonna 2024 alettiin istuttaa Eimisjärven maamiesseuran muistopuistoa, josta idean oli esittänyt nyt jo edesmennyt Aune Piipponen vuosikymmeniä aikaisemmin.
Vesistöt
Eimisjärvi-Lauttalammit -järvikokonaisuus on noin 7,2 neliökilometrin laajuinen vesistö, joka tunnetaan kapeista lahdistaan, lukuisista saaristaan ja kauniista niemistään. Eimisjärven elämänmenoa, identiteettiä ja eränkäyntiä määrittää 6,7 kilometriä pitkä ja hyvin kapea Eimisjärvi. Sen leveys vaihtelee 300 metristä reiluun kilometriin.
Rannoiltaan sokkeloisella järvellä on lukuisia lahtia ja poukamia, ja sen rannat vaihtelevat kivikoista hiekkarantoihin. Pääosin matalan Eimisjärven syvin kohta yltää 12,5 metriin, tämä syvänne sijaitsee järven keskiosassa Huutoniemen lähellä. Alueen vesistöjen vesi on tummaa ja humuspitoista.
Järven ranta-alueilta löytyy esimerkiksi perinneympäristöjä ja liito-oravan asuinalueita. Alueella havaittuja lintuerikoisuuksia ovat esimerkiksi selkälokki, harmaahaikara ja valkoselkätikka.
Luonnon virkistyskäyttö
Kylän mainiot ulkoilumahdollisuudet sopivat vaikkapa koiraharrastajille, maasto- ja hiekkatiepyöräilijöille sekä lumikenkäilijöille ja umpihankihiihtäjille. Eimisjärven eteläpäässä kulkee Pohjois-Karjalan Virkistysreitistöyhdistyksen ylläpitämä moottorikelkkailu-ura.
Eimisjärven kylä vesistöineen ja metsäalueineen tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet kalastukseen, metsästykseen, eräretkeilyyn ja luonnontuotteiden keräämiseen. Luonnonrauhasta nauttivat voivat meloa ja veneillä Eimisjärven-Lauttalampien vesialueella tai vain tarkkailla luonnon ihmeitä.
Metsäalueet tarjoavat erittäin hyvät puitteet metsästykselle, kuten hirvijahdille ja metsäkanalinnustukselle. Alueen erämaisuudesta johtuen metsästäjät jakavat maaston suurpetojen, kuten susien ja karhujen kanssa, mikä tuo perinteiseen koirametsästykseen omat haasteensa. Alueella toimivia metsästysseuroja ovat Pirttijärven Erä ry. ja Kokinvaaran Metsäjerpit ry.
Eimisjärvi sopii uisteluun, heittokalastukseen ja verkoilla pyytämiseen. Kalavesien hoitoon, kalastuslupien myyntiin ja yhteisiin venerantoihin ja veneenlaskupaikkoihin liittyviä asioita hoitaa Tuupovaaran itäinen kalaveden osakaskunta. Eimisjärven pohjoispäässä olevasta Niiralanniemen venerannasta ja veneenlaskupaikasta vastaa Joensuun kaupunki, kuten myös Niiralanniemen uimapaikasta.
Miksi valita Eimisjärvi asuin- tai mökkeilypaikaksi?
Rauha ja turvallisuus: Kaukana kaupungin vilskeestä, puhtaan luonnon ja turvallisen yhteisön ympäröimänä.
Vapaa-aika: Monipuoliset luontoon liittyvät harrastusmahdollisuudet.
Mökkeily: Järven yli 64 kilometriä pitkä rantaviiva tarjoaa upeita paikkoja vapaa-ajan asunnoille. Jos etsit omaa rauhallista piilopaikkaa, tutustu alueen mahdollisuuksiin.
Eränkäyntikulttuuri Eimisjärven alueella on kokenut vuosisatojen saatossa suuren muutoksen. Entisaikojen pääelinkeinot kalastus ja metsästys ovat muuttuneet harrastuksiksi ja virkistysmuodoiksi.
Luonnon ehdoilla selviytyminen on vaihtunut luonnonläheiseen elämäntapaan, johon kuuluu eräelämyksiä kalavesillä ja salomailla. Kuten ennen muinoin, niin nykyaikanakin eränkäynti kuuluu tärkeänä osana elämään Eimisjärvellä.
Tervetuloa kokemaan Eimisjärven ainutlaatuinen tunnelma – paikka, jossa luonto ja historia kohtaavat!
(Tekstin on koonnut Anne-Mari Tiainen vuonna 2026)