Kinnasniemi

Kinnasniemi on pieni ja viihtyisä kylä Tuupovaarassa Joensuun maaseutualueella. Kylämaisemaan kuuluvat metsät, viljellyt pellot ja Kinnasjärvi, jonka ympärille asutus on levittäytynyt. 

Mutkainen ja mäkinen Kinnasniementie kiemurtelee kylän läpi. Kinnasniemi tarjoaa sekä asukkailleen että vierailijoilleen palan aitoa maaseutua, rentouttavaa rauhaa ja turvallisen kyläyhteisön.

Sijainti ja asukkaat

Kinnasniemi sijaitsee Tuupovaaran pitäjässä. Kinnasniemestä on

• Tuupovaaran kirkonkylään 9 kilometriä (10 min) 

• Ilomantsin kirkonkylään 25 kilometriä (24 min) 

• Joensuun keskustaan 65 kilometriä (56 min) 

Alueen sijaintiin ja tieverkostoon voi tutustua karttapalvelussa.

Kinnasniemen kylässä (postinumeroalue 82850) sijaitsee noin 60 asukkaan vakituinen koti. Asukkaiden keski-ikä on 53 vuotta ja eläkeläisten osuus on 42 %, mutta on kylässä myös lapsia ja nuoria. Kesäisin kylä täyttyy iloisesta elämästä, kun lomavieraat ja vapaa-ajan asukkaat moninkertaistavat väkimäärän ja tuovat kylään elämää.

Historian havinaa

Kinnasniemi on perinteikäs ja historialtaan rikas kylä, joka on syntynyt jo 1620-luvulla. Kylän juuret ulottuvat syvälle pohjoiskarjalaiseen asutushistoriaan ja rajaseudun elämänmenoon.

Kinnasniemen historiasta kertovat monet kohteet:

• Pikkuvihan aikainen Mäntyjoen taistelupaikka, josta kertoo infotaulu Mäntyjoen sillan luona: "Tällä paikalla armon vuonna 1742 paikallinen talonpoikaisjoukko taisteli menestyksellisesti ylivoimaista vihollisosastoa vastaan." Mäntyjoen taistelua johti eimisjärveläinen talonpoikaispäällikkö Lauri Roivas.

• Vuodelta 1867 peräisin oleva nälkävuosikaiverrus Kanavarinteen kalliossa.

• Vanhat myllynpaikat, kuten Kinnaskosken mylly (v. 1861) vanhan Kinnasjoen uoman varrella ja Kinnasniemen mylly (v. 1889) Kuuttijoen Myllykoskessa ja Jauhajan mylly Riuttajoen varrella.

• Eimisjärven pato (rakennettu v. 1934–1936) ja Eimisjärvestä Kinnasjärveen laskeva, 1850-luvulla miesvoimin kaivettu kanava.

• Vuoden 1939 tapahtumiin liittyvä Sodan uhrien muistomerkki.

• Salpa-aseman (v. 1940–1941 ja v. 1944) rakenteiden jäänteet.

• Vanhat maatilat ja pihapiirit, kuten Laurola, Pesola ja Piippola.

Kylästä ja sen lähiseudun historiasta sekä elämänmenosta on julkaistu kirjat Yhteistuumin, yhessä ja erikseen (2021) ja Elämää ja eränkäyntiä Tuupovaaran salomailla (2023). Kinnasniemeläinen Rauni Piitulainen on tehnyt tuupovaaralaista ruokaperinnettä esittelevän kirjan Ottoiten, olokee hyvä! (1996).

Arkielämä ja kylän palvelut

Kaikki arkielämässä tarvittavat palvelut löytyvät Tuupovaaran ja Ilomantsin kirkonkylistä vain 10–25 minuutin automatkan päästä. Asiointiliikenteen avulla pääsee asioimaan ja kouluaikaan kulkee pikkubussikin. Lisäksi Kinnasniemestä löytyy oman kylän palveleva taksi Tuula Korvenmaa-Juutinen.

Yksityisyrittäjiltä saa tilattua kotiapua ja muita palveluita. Kotiapua, siivousta ja parturi-kampaajan palveluja tarjoaa Sirpa Pesosen Sirpan Hius ja Hoiva Tmi. Myös Korjaus- ja ompelupalvelu Minna Kekkonen löytyy Kinnasniemestä. Useilta Tuupovaaran alueella toimivilta yksityisyrittäjiltä saa tilattua kotiin erilaisia palveluja. Palveluhakemistosta [LINKKI] voit katsoa kaikki Tuupovaaran alueen palvelut.

Luontoelämyksiä vesillä ja metsissä

Kinnasniemi on aktiivisen luonnossa liikkujan ihannekohde, joka tarjoaa elämyksiä ympäri vuoden. Kylän luonto on vaihteleva ja monimuotoinen. Alueelle ominaisia ovat pienet vesistöt ja metsäiset mäkimaastot, joille vastapainoa antavat viljellyt kulttuurimaisemat ja rehevät lehtolaikut. Uuronvaara kohoaa peräti 207 metriä merenpinnan yläpuolelle.

Kinnasjärvi sekä alueen joet, lammet ja pikkujärvet sopivat kalastajille, jotka haluavat päästä nauttimaan rauhallisista vesistöistä. Kinnasjärvi ja kylän lävitse kulkeva Jänisjoen vesiretkeilyreitin Kuuttijoen haara tarjoavat loistavat puitteet veneilyyn ja melontaan vaihtelevissa joki- ja järvimaisemissa. 

Kinnasjärvestä lähtevä ja Mäntyjärvelle loppuva erämainen Kuuttijoen-Mäntyjoen reitti sopii kokeneille melojille. Reittiä ei huolleta eikä sen varrella ole rakennettua palveluvarustusta. Jokiosuudet ovat melottavissa vain korkean veden aikaan, ja majavat ovat voineet tehdä reitille omia esteitään. Kinnaskoski ja Kalliokoski kannattaa tarkistaa ennen niiden laskemista.

Niiralanniemen uimapaikalla Eimisjärven pohjoispäässä on laituri ja pukukopit. Lisäksi sieltä löytyvät grillikatos, nuotiopaikka, puuliiteri ja käymälät. Niiralanniemen toisella puolella on yleinen veneranta ja veneenlaskupaikka.

Kalavesien hoitoon, kalastuslupien myyntiin ja yhteisiin venerantoihin ja veneenlaskupaikkoihin liittyviä asioita hoitaa Tuupovaaran itäinen kalaveden osakaskunta.

Yhteisöllisyys antaa elinvoimaa

Tuupovaaran itäisten kylien yhteisenä voimavarana toimii Tuupovaaran Pilkekylät ry -yhdistys. Tietoa ja kuvia Pilkekylien toiminnasta löytyy kotisivun lisäksi Facebook-sivulta.

Niiralanniemen kärjessä sijaitseva entinen Tuupovaaran Sotainvalidien kesämaja eli Niiralaniemen maja on nykyisin Tuupovaaran Pilkekylät ry:n omistama. Maja toimii Kinnasniemen ja kuuden muun kylän yhteisen kylätoiminnan keskuksena.

Tuupovaaran Pilkekylien järjestämä Kesäpilkkeet on vuodesta 2000 lähtien pidetty paikallinen kylätapahtuma, johon kuuluvia kesäisiä ohjelmapäiviä on järjestetty Niiralanniemen majalla. Myös Ekumeeninen kyläkirkko on pidetty usein Niiralanniemessä, ja välillä jossakin muualla Tuupovaaran ja Pilkekylien toiminta-alueella.

Tunnettuja kyläläisiä

Tuupovaarassa on vahva käsityöperinne. Tämän perinteen tunnetuin edustaja Kinnasniemessä on puuseppä Urho Puustinen, joka on valmistanut verstaassaan laadukkaita huonekaluja, käyttöesineitä ja lahjatavaroita. Hänen huolellista kädenjälkeään ovat esimerkiksi taidokkaasti tehdyt puulelut, korurasiat, piianpeilit, leipälapiot ja pirtinkalustot. Tuupovaaran kunnalla oli aikoinaan hieno perinne lahjoittaa jokaiselle vastasyntyneelle uudelle kuntalaiselle puuseppä Puustisen tekemä puuhevonen tai lelulaatikko.

Kinnasniemessä perheineen pitkään asunut muusikko Kari Kuronen ja hänen pojistaan koostunut yhtye Veljekset esiintyivät ahkerasti esimerkiksi Öllölän lavalla, Wirsuvaarassa ja monissa paikallistapahtumissa. He esittivät tanssi- ja iskelmämusiikkia. Kari Kuronen on itse säveltänyt ja sanoittanut osan esittämistään kappaleista, kuten Kesävieraat ja Kun paljon antaa. Nykyisin Joensuussa asuva Kuronen juhli 70-vuotispäiväänsä ja samalla 48-vuotista taiteilijauraansa muusikkona vuonna 2026. 

Kinnasniemen Hoikasta ovat ponnistaneet maailmalle valtakunnallisesti tunnetuiksi tulleet nuoret keihäänheittäjät Aku ja Topi Parviainen, joita valmentaa heidän isänsä Mika. Topi Parviainen valittiin vuoden 2026 tuupovaaralaiseksi. Parviaiset järjestävät Tuupovaarassa nuorten keihäänheittäjien harjoitusleirejä nimeltään Tuupovaara Camp, joilla harjoituksia on vetänyt myös MM-mies Aki Parviainen. Toimintaa voi seurata somessa Tuupovaara Camp Instagramissa ja paljon leirisisältöä on YouTubessa ja hauskoja kisailuja ja visailuja TikTokissa. Nuorten keihäsmiesten harjoittelua voi tukea Tuupovaara Camp ry:n kotisivun kautta

Kinnasniemen vetovoimatekijät

Luontoon suoraan kotiovelta: Kinnasniemi tarjoaa hienot puitteet sekä rentoutumiselle että aktiiviselle vapaa-ajalle. Kinnasniemi sopii kotikyläksi kaikille, jotka arvostavat luonnon tarjoamaa hiljaisuutta. Täällä asuvilla on suuri vihreä olohuone: luontoon pääsee suoraan omalta kotioveltaan.

Tilaa ja edullista asumista: Kinnasniemen kylä tarjoaa asumiseen erinomaiset puitteet, sillä kylästä voi hankkia omakotitalon, pientilan tai vapaa-ajan asunnon edulliseen hintaan.

Historiaa ja perinteitä: Vaikka maailma kylän ympärillä on muuttunut, Kinnasniemi on elävä esimerkki siitä, miten historiaa, kädentaitoja ja menneiden sukupolvien työtä kunnioitetaan osana nykypäivän maaseutua.

Etsitpä sitten uutta kotipaikkaa pienen kylän rauhasta tai rentouttavaa hiljaisuutta mökkilaiturilla, Kinnasniemi toivottaa sinut lämpimästi tervetulleeksi!

Kuvagalleria