.png)
Pirttijärvi
Pirttijärvi on ihmisenmittainen pikkukylä
Pirttijärvi on rauhallinen ja luonnonkaunis pikkukylä Joensuuhun kuuluvassa Tuupovaarassa. Kylän vahvuuksia ovat puhdas luonto, erämainen saloseutu ja vahva yhteisöllisyys. Kylässä asuu noin 20 vakituista asukasta. Kesäisin väkimäärä
moninkertaistuu vapaa-ajan asukkaiden saapuessa alueelle.
Pitkä historia Keisarintien varrella
Pirttijärvi on yksi Tuupovaaran vanhimmista kylistä. Sen pysyvä asutus ulottuu aina 1600-luvun lopulle saakka. Kylän nimenä Pirttijärvi mainitaan historiankirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1722.
Menneisyys: Elämä kylässä on entisaikaan perustunut pitkään omavaraisuuteen, metsästykseen, kalastukseen ja perinteiseen kaskenpolttoon, joka on säilynyt tärkeänä viljelymuotona aina 1900-luvun alkuun asti.
Keisarintie: Kylä sijaitsee historiallisena Keisarintienä tunnetun kylätien varrella. Ilomantsista Korpiselkään kulkenut tie on ollut olemassa keisarin ratsutienä jo 1500-luvun lopulla.
Kukoistuksesta maaltapakoon: Kylän kukoistuskausi sijoittui sotien jälkeiselle ajalle 1950-luvulle, jolloin kylässä oli paljon lapsia. Suuri maaltapako 1960–1980-luvuilla vei nuoria ja perheitä työn perässä Ruotsiin ja Etelä-Suomen kaupunkeihin, minkä seurauksena kylän koulu lopetettiin.
Nykypäivä: Pirttijärven valttikortteja ovat puhtaus, rauhallisuus ja turvallisuus. Kaupungistumisen vastapainona kylälle on muuttanut muutamia eläkepäiviään viettäviä paluumuuttajia ja luonnonläheistä asuinympäristöä arvostavia uusia asukkaita.
Kyläkirjat: Kylästä ja sen lähiseudun historiasta sekä elämänmenosta on julkaistu kyläkirjat "Yhteistuumin, yhessä ja erikseen" (2021) ja "Elämää ja eränkäyntiä Tuupovaaran salomailla" (2023).
Arki ja palvelut
Vaikka kylässä ei ole enää kauppaa tai postia, kaikki arjen peruspalvelut löytyvät vain 15–20 minuutin automatkan päästä Tuupovaaran ja Ilomantsin kirkonkylistä. Niistä löytyy lisäksi yllättävän paljon erikoisliikkeitä ja monipuolisia palveluja. Pirttijärveltä on
Tuupovaaran kirkonkylälle 13 km (13 min.)
Ilomantsin kirkonkylälle 22 km (21 min.)
Joensuun keskustaan 64 km (54 min.)
Venäjän raja: 24 km
Liikkuminen: Alueella toimii kätevä kutsutaksi, ja kouluaikoina kulkee linja-auto.
Kotiapu: Yksityisyrittäjiltä voi tilata apua suoraan kotiin.
Kesäherkut: Kesäisin kyläläisiä ilahduttaa säännöllisesti kiertävä
jäätelöauto.
Majoitus: Pirttijärvellä on vuokrattava majoituskohde Eräpirtti
Puhdas luonto ja vesistöt
Kuten koko Tuupovaara, Pirttijärvikin kuuluu Pohjois-Karjalan biosfäärialueeseen, joka on kestävän kehityksen mallialue. Kylä tunnetaan havumetsistä, maisemallisesti arvokkaista vesistöistä ja Lottilan tilan upeista peltoaukeista.
Ympäristöteot: Kyläläiset huolehtivat ympäristöstään aktiivisesti muun muassa torjumalla vieraslajeja ja järjestämällä linnunpönttötalkoita.
Rikas eläimistö: Alueella elää harvinaisuuksia, kuten liito-oravia ja saukkoja, sekä kaikki Suomen suurpedot ja monipuolinen linnusto.
Kalastus: Rauhallinen erämaajärvi Pirttijärvi sopii erinomaisesti uisteluun, heittokalastukseen ja pilkkimiseen. Tuupovaaran itäinen kalaveden osakaskunta myy kalastuslupia ja on tehnyt
Pirttijärvelle yhteisen venerannan.
Elävä kyläyhteisö ja kylätaidetie
Pirttijärvi kuuluu yhdessä muiden Tuupovaaran itäisten kylien kanssa Tuupovaaran Tuupovaaran Pilkekylät ry. -
kyläyhdistykseen. Yhdistyksen kuulumisia ja ilmoituksia voi seurata kotisivun lisäksi Tuupovaaran Pilkekylien Facebookista.
Tuupovaaran Pilkekylät ry. Lisäksi kylällä toimii aktiivisesti vapaamuotoinen Pirttijärven kyläyhteisö, joka järjestää erilaisia pieniä kylätapahtumia.
Pirttijärventie kuuluu Tuupovaaran Pilkekylien kylätaidetiehen, jonka varrelta löytyy erilaisia kyläkohteita, maitolaitureita, tekstiiliveistoksia ja pistoaitaa. Rauniopesä on vuonna 2011 luonnonkivistä rakennettu kyläläisten yhteinen kokoontumis- ja tapahtumapaikka. Samalla se on kunnianosoitus pellonraivaajille. Rauniopesän edessä kylätien varrella on upeita kurki- tekstiiliveistoksia ja joulun aikaan jouluseimi. Muita kyläkohteita ovat Pirttijärven maitolaituri tekstiiliveistoksineen, Hyvän ja pahan tiedon puu sekä Hiltulanmutkan kartiokuusi.
Metsästysseura Pirttijärven Erä
Kylällä toimii vireä metsästysseura Pirttijärven Pirttijärven Erä ry. Vuonna 1961 perustettu Pirttijärven Erä ry. edistää paikallisia metsästysmahdollisuuksia. Lisäksi metsästysseuralla on merkittävä rooli koko kyläyhteisön elävyyden ja yhteisöllisyyden ylläpitäjänä. Metsästysseura toimi tärkeänä paikallishistorian tallentajana kun se vastasi "Elämää ja eränkäyntiä Tuupovaaran salomailla" -kyläkirjan tekemisestä ja kustantamisesta.
Pirttijärven Erän metsästysmailla seuran jäsenet voivat jahdata monipuolisesti pien- ja suurriistaa. Seura tekee alueellaan aktiivisesti riistanhoitoa ja osallistuu riistalaskentoihin. Pirttijärven Erän toimintaan kuuluu myös nuorisotyötä ja metsästyskoirien käyttökoetoimintaa.
Eräpirtti
Metsästysseuran toiminnan keskus on talkootyönä rakennettu ja vuonna 1992 valmistunut metsästysmaja Eräpirtti.
Komea hirsirakennus sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Pirttijärvestä Ylä-Hurttaseen virtaavan uoman varrella. Eräpirtti on syksyisin pääasiassa seuran omassa käytössä. Sitä on käytetty myös kylätapahtumien paikkana. Majaa on mahdollista vuokrata. Eräpirtti sopii erinomaisesti niin perhejuhlien pitopaikaksi kuin tukikohdaksi luonnonrauhaa etsiville retkeilijöille, marjastajille, kalastajille ja metsästäjille.
Tunnettuja kyläläisiä
Pirttijärven kylän käsityöperinne on rikas. Idyllinen ympäristö on antanut inspiraatiota harrastelijataiteilijoille. Kylä tunnetaan monista siellä vaikuttaneista kylätaiteilijoista ja taitavista käsityöläisistä:
Kauko Pesonen on tehnyt pieniä puutöitä.
Irma Huovinen on muovaillut savitöitä ja maalannut tauluja.
Erkki Hovi on luonut puutaidetta.
Raija Tuupanen on maalannut tauluja ja kirjoittanut runoja.
Sisarukset Aila Hiltunen ja Maila Huovinen ovat valmistaneet monenlaisia kudottuja tuotteita sekä muita tekstiilitöitä.
Kylässä on asunut myös valtakunnallisesti tunnetuiksi tulleita henkilöitä. Iskelmälaulaja ja vuoden 2003 tangokuningatar Saija Tuupanen vierailee usein lapsuuskodissaan Pirttijärven Tukavaarassa, jonne opastaa Tangokuningattarentie-viitta. Entinen vuorikiipeilijä Veikka Gustafsson on asunut lapsuudessaan Pirttijärven Märsyvaarassa.
Pirttijärvi tarjoaa luontoa, rauhaa ja yhteisöllisyyttä
Pirttijärvi on luontoihmisen paratiisi, joka tarjoaa turvallisen asuinympäristön ja pakopaikan kaupungin vilskeestä. Aktiivinen metsästysseura sekä hiljaiset salomaat ja monimuotoiset vesistöt tarjoavat upeat puitteet vapaa-aikaan. Kylässä arvostetaan perinteitä ja paikallishistoriaa.
Tiiviin kyläyhteisön ansiosta talkoohenki ja naapuriapu ovat Pirttijärvellä arkipäivää. Niitä kuvaa Pirttijärven kyläyhteisön tunnuslause: ”Yhdessä olemme enemmän!"
(Tekstin on koonnut Anne-Mari Tiainen vuonna 2026)