Luutalahti-Mannervaara-Ruhovaara
Luutalahden, Mannervaaran ja Ruhovaaran kylät muodostavat tiiviin ja omaleimaisen kyläyhteisön Joensuun maaseutualueen itäisessä kolkassa, Tuupovaaran pitäjän alueella lähellä Venäjän rajaa. Valtakunnan raja on Ruhovaaran kylästä vain parin kilometrin päässä.
Mannervaara ja Ruhovaara kuuluvat niin kutsuttuun Tynkä-Korpiselkään, jonka alkuperäisistä alueista osa jäi viime sotien jälkeisissä alueluovutuksissa rajan taakse. Tänä päivänä näitä kolmea kylää yhdistää erämaaluonto, itärajan läheisyys ja sijainti historiallisen Keisarintien varrella sekä Runon ja Rajan tien lähellä.
Etäisyydet alueelta:
Tuupovaaran kirkonkylään noin 20–25 kilometriä kylästä riippuen
Ilomantsin kirkonkylään noin 40–45 kilometriä kylästä ja ajoreitistä riippuen
Joensuun kaupungin keskustaan noin 80 kilometriä
Valtakunnan rajalle noin 2–8 kilometriä, Korpiseläntie päättyy itärajalle
Alueen sijaintiin ja tieverkostoon voi tutustua tarkemmin karttapalvelussa.
Kaikki arkielämässä tarvittavat palvelut löytyvät Tuupovaaran ja Ilomantsin kirkonkylistä
25–50 minuutin automatkan päästä. Oma auto on näillä kylillä lähes välttämätön, mutta taksikyydilläkin pääsee kulkemaan ja myös maaseudun asiointiliikennettä voi käyttää. Useilta Tuupovaaran alueella toimivilta yksityisyrittäjiltä saa tilattua kotiin erilaisia palveluja. Palveluhakemistosta [LINKKI] voit katsoa kaikki Tuupovaaran alueen palvelut.
Nykyisin näiden kylien tärkein liikenneväylä on matkailijoitakin houkutteleva seututie 500 eli Runon ja Rajan tie. Se on osa itärajan myötäilevää Via Karelia-nimistä maisemallista matkailutietä, joka johdattaa kulkijat Pohjois-Karjalan rajamaisemiin. Näiden kylien kannalta keskeisestä Mannervaaran neljän tien risteyksestä erkaantuvat tiet Ilomantsiin ja Värtsilään sekä Luutalahteen ja Ruhovaaraan.
Ruhovaarassa toimi pitkään tilapäinen rajanylityspaikka puunkuljetuksia varten. Keltaisin tauluin ja maalimerkein osoitetulla rajavyöhykkeellä liikkuminen edellyttää rajavyöhykelupaa.
Luutalahdessa toimi v. 1945–1975 Kitsanjärven rajavartioasema. Nykyisin entisen Kitsanjärven vartioaseman omistaa yksityishenkilö, jolla oli siellä aikaisemmin matkailutoimintaa nimellä Loma-Kitsa.
Kahden valtakunnan rajamailla
Luutalahden seudulta on tehty kivikautisia muinaislöytöjä, jotka kertovat alueen hyvin varhaisesta käytöstä. Pysyvämpi asutus alkoi juurtua seudulle kaskiviljelyn myötä. Luutalahden historia kylänä alkaa vuodesta 1631, jolloin siellä oli seitsemän taloa. Kylä kasvoi ensimmäisten sadan vuoden aikana erittäin hitaasti, sillä vuonna 1723 Luutalahden taloluku oli pudonnut viiteen, kun taas vuonna 1736 se oli noussut takaisin seitsemään.
Luutalahden ja Mannervaaran kylien historiaa leimaa sijainti kahden valtakunnan välisen rajan läheisyydessä. Luutalahti ja Mannervaara kuuluivat aikoinaan vanhaan Suojärven alueeseen. Vuoden 1721 Uudenkaupungin rauha jakoi naapurikylät kahteen eri alueeseen: raja kulki aikoinaan aivan Luutalahden vierestä niin, että Luutalahti jäi Ruotsin vallan alle, kun taas viereinen Mannervaara kuului Venäjän hallitsemaan alueeseen. Tästä rajahistoriasta muistuttaa Runon ja Rajan tien risteyksen lähellä sijaitseva kivinen rajamerkki ja sen luona oleva infotaulu.
Mannervaaran myöhempikin historia liittyy läheisesti rajaseudun vaiheisiin. Ennen viime sotien jälkeisiä alueluovutuksia Neuvostoliitolle Mannervaaran kylä kuului Korpiselän pitäjään, ja kylän yhteydet suuntautuivat Korpiselän kirkonkylään. Suomen puolelle jääneet osat Korpiselän kylistä Mannervaara mukaanlukien liitettiin viime sotien jälkeen vuonna 1946 Tuupovaaran kuntaan ns. Tynkä-Korpiselkänä.
Raja on muuttanut alueen elämää merkittävästi, mutta samalla se on jättänyt alueen kyliin vahvan karjalaisen kulttuuriperinnön ja omaleimaisen rajaseudun identiteetin.
Entisajan koulut ja kaupat
Luutalahden lapsille ryhdyttiin järjestämään opetusta 1800-luvun alussa, kun kylä liitettiin Karjalanpohjan koulupiiriin vuonna 1817. Ensimmäisenä opettajana toimi paikallinen talollinen Petteri Puhakka. Aluksi koulu toimi kiertävänä kylän eri taloissa, kuten Niirasen talossa, kunnes kyläläiset saivat oman koulurakennuksen.
Tuupovaaran kunta perusti Luutalahden koulupiirin vuonna 1920. Koulu aloitti toimintansa vuonna 1925 Aatu Karviselta ostetussa talossa. Tämä ensimmäinen koulurakennus paloi vuonna 1957.
Luutalahden uusi koulurakennus valmistui vilkkaalla jälleenrakennuskaudella vuonna 1958 ja siinä kävi koulua parhaimmillaan lähes sata oppilasta. Koulu oli kyläelämän sydän aina vuoteen 1980, jolloin se lakkautettiin oppilasmäärän vähentymisen vuoksi. Mannervaaran koulu puolestaan valmistui vuonna 1951. Kumpikin koulurakennus on ollut jo pitkään yksityiskäytössä.
Vilkkaimpina vuosina alueella toimi jopa neljä kyläkauppaa, mutta ne kaikki ovat kauan sitten sulkeneet ovensa, viimeisenä Luutalahden kauppa vuonna 2006. Montalan kauppa on saanut uuden elämän suosittuna kesäkirppiksenä. Siellä voi tehdä mielenkiintoisia löytöjä ja tutustua samalla kylän tunnelmaan ja paikalliseen elämään.
Elämää ja yhteisöllisyyttä tänä päivänä
Nykyään Luutalahti-Mannervaara-Ruhovaara -alueella on noin 40 vakituista asukasta. Vähäisestä väkimäärästä huolimatta kyläläisten yhteishenki elää vahvana, ja lukuisat vapaa-ajan asukkaat vilkastuttavat kyläelämää etenkin kesäisin.
Luutalahden Martat ry. on pitkään pitänyt huolta perinteiden säilyttämisestä. Se on edistänyt aktiivisesti paikallista ruoka- ja käsityöperinnettä ja ollut mukana kylätoiminnassa ja tapahtumien järjestämisessä. Luutalahden Martat vietti satavuotisjuhlaansa vuonna 2019. Näillä näkymin tämä paikallinen Marttayhdistys on lopettelemassa toimintaansa jäsenistönsä ikääntymisen vuoksi.
Tuupovaara-Seura on julkaissut Luutalahden kyläkirjan Harmaat mökit ja ometat - punaiset tuvat ja perunamaat. Luutalahden kesäasukas Anna Liisa Tajasvuo on julkaissut omakustanteisen runokirjan Polku lähteelleni vuonna 2019. Hän on kirjoittanut myös Luutalahden Marttojen 100-vuotishistoriikin kauniisti runomuotoon.
Alueella toimii aktiivisesti metsästysseura Mannervaaran Erämiehet ry, jolla on oma metsästysmaja. Sitä käytetään myös kylätalona, ja siellä onkin pidetty esimerkiksi paimensoitinkurssi, linnunpönttöpäivä ja kyläkirkon kahvittelut.
Kalavesien hoitoon, kalastuslupien myyntiin ja yhteisiin venerantoihin ja veneenlaskupaikkoihin liittyviä asioita hoitaa Tuupovaaran itäinen kalaveden osakaskunta.
Alueen kautta kulkee Pohjois-Karjalan Virkistysreitistöyhdistyksen moottorikelkkailu-ura.
Luutalahti, Mannervaara ja Ruhovaara kuuluvat Tuupovaaran Pilkekylät -yhdistykseen. Seitsemän kylän yhteinen kyläyhdistys toimii Tuupovaaran itäosissa ja sen toiminta-alueen kyliä yhdistää 1500-luvulta asti tunnettu Keisarintie, johon ovat kuuluneet nykyiset Pirttijärventie ja Korpiseläntie. Alueen kylien läpi kulkeva tie alkaa Ilomantsista ja on jatkunut nykyisen itärajan yli Korpiselkään ja Sortavalaan saakka.
Tuupovaaran Pilkekylät pitää yllä alueen yhteisöllisyyttä ja elinvoimaisuutta hoitamalla kyläkohteita, järjestämällä tapahtumia ja toteuttamalla hanketoimintaa. Kyläyhdistyksen toimintaan voi tutustua Tuupovaaran Pilkekylien kotisivulla ja lisäksi ajankohtaisista tapahtumista ilmoitetaan kyläyhdistyksen Facebook-sivulla. Mannervaaran rukoushuoneen tontti Korpiseläntien varrella on nykyisin Tuupovaaran Pilkekylät ry:n omistama. Siellä on pidetty ekumeenisia kyläkirkkoja, ja paikan ympäristöä ja niittykasvillisuutta on hoidettu talkoilla.
Kyläkohteita:
Luutalahden maitolaituri ja tekstiiliveistokset lapinpöllö, jänis ja lokki
Entisen Mannervaaran rukoushuoneen tontti, jossa on Luutalahti-Mannervaaran Matkamiehen risti ja Kylien kadonneiden palveluiden muistolehto. Siihen kuuluu kylätaiteilija Pertti Syrjäsen tekemä kivinen muistomerkki, menneen ajan kyläpalveluita nimeävät puukyltit ja jalopuu-istutuksia. Matkamiehen ristin luona on jouluaikaan minikokoinen jouluseimi. Lisäksi paikalta löytyvät karhu-tekstiiliveistos, pistoaitaa sekä pöytä ja penkit (huom! paikalla olevan kaivon vesi ei ole käyttökelpoista).
Uudenkaupungin rauhan v. 1721 rajamerkki ja infotaulu
Mannervaaran maitolaituri Runon ja Rajan tien varrella sekä tekstiiliveistokset, joita ovat Liian pitkä kettu -lastenkirjan mukainen kettu seuranaan kaksi kanaa ja lokki
Ruhovaaran maitolaituri ja veikeä ilves-tekstiiliveistos
Kyläkohteet ovat osa Tuupovaaran Pilkekylien Kylätaidetietä. Maitolaiturit, tekstiiliveistokset ja Kylien kadonneiden palveluiden muistolehdon rakenteet on tehty kyläläisten voimin pääasiassa kierrätysmateriaaleista. Lue lisää!
Kylien vahvuudet
Luutalahti, Mannervaara ja Ruhovaara tarjoavat rauhallisen asuinympäristön ja harrastusmahdollisuuksia luonnon keskellä. Alue sopii erinomaisesti retkeilyyn, luonnossa liikkumiseen, marjastukseen, sienestykseen ja metsästykseen. Kyhönjärvi, Kitsanjärvi ja Luutalahteen yltävä Öllölänjärvi antavat mahdollisuuksia kalastamiseen ja vesillä liikkumiseen.
Näissä kylissä kohtaavat rajaseudun historia, karjalainen perinne ja luonnonläheisyys. Ne tarjoavat turvallista asumista, vahvaa yhteisöllisyyttä sekä aitoa maaseudun tunnelmaa. Naapurit eivät ole liian lähellä, mutta kyläyhteisön tuki on aina käden ulottuvilla.
Tervetuloa rajan pintaan rauhoittumaan!
(Tekstin on koonnut Anne-Mari Tiainen vuonna 2026)